Kymmeneltä tänään aamulla aloimme lastaamaan Najaa. Puolen tunnin kuluttua matka alkoi kohti KT-tallia. Tänään oli se päivä, jota olin odottanut jo vuoden. Najan kanssa ensimmäiset kisat. Automatkan ajan jaksoin jännittää ainoastaan, että kuinka monta puomia revitään radoilta alas.
Kisapaikalla kävin opettelemassa radan, varustimme hevosen ja lähdin kentälle kävelemään. Najaa ihmetytti vähän kaikki siinä kohtaa. Kun 60cm verkkaan vihdoin päästiin, aloin ravata sillä. Se oli yllättävän rauhallinen. Laukassa tehtiin esteiden ympärille pieniä voltteja. Se kuunteli pohjetta erittäin hyvin, mutta ohjalle se painoi liikaa. Ensimmäisten hyppyjen jälkeen se ei enään pahemmin kädelle painanut, joten olin tyytyväinen. Olimme verkkaryhmämme toisia lähtijöitä. Äiti tuli pitämään Najasta kiinni, kun odotimme vuoroamme. Kun meitä edeltävä ratsukko oli päättänyt radan, Naja halusi ilmaista mielipiteensä hyppäämällä pystyyn. Edellinen ratsukko lähti maneesista ja meidän jälkeistä ei näkynyt. Naja esitti sitten siihen pukin, kun ei yksin halunnut olla. Noh, radalle lähdettiin ja olin Najasta ylpeä, mitä vähän ohjaa vastaan oli. Ensimmäinen rata oli suoritettu puhtaasti ja pääsimme kolmannelle sijalle, uusinnasta ajalla 25.53s. Palkintojen jaossa herra ei halunnut olla millään paikallaan, kunniakierroksella heitettiin ylimääräistä pukkia ja kaahattiin astetta kovempaa. Mutta silti se pysyi avuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti