maanantai 25. heinäkuuta 2016

Ratsastustunnilla 25.7.

 

PAHOITTELUT PIENESTÄ TEKSTISTÄ! BLOGGER TEMPPUILEE EIKÄ SUOSTU SUURENTAMAAN SITÄ. KORJATAAN HETI KUN TOIMII!

Tiedän olevani ponille pitkä, siitä ei kenenkään tarvitse mainita! 




Pitkästä aikaa pääsin ratsastustunnille (kiitos Ainolle mukaan repimisestä). Lähdettiin Loimaalle Punkin tallille. Siellä mulle kerrottiin, että menen Topilla. Heti ensimmäiseks jo Aino sano, että Topi on pieni poni. Pieni shokkihan se oli, n. 135-140cm ponilla meneminen, itsehän kuitenkin olen sen 180cm pitkä. Noh, Aino lupas, että jos poni tuntuis ihan liian pieneltä, vaihdettaisiin. Kuitenkin päätin sitten Topilla mennä. Noustiin jo ennen kentälle menemistä selkään (ei ollut pitkä matka selkään). Sitten päästiinkin jo kentälle kävelemään. Ensimmäiseksi kysyin opettajalta, että olenko ihan liian pitkä. Vastauksena sain: "Sulla on kieltämättä aika pitkät jalat, mut me laitetaan se toimimaan".

Meitä oli kaiken kaikkiaan kuusi. Minä, Jensku, Aino, Ainon kaveri Lotta ja kaksi muuta omilla hevosillaan. Oli varmaan koominen näky kun minä isoimpana menin kaikista pienimällä kauraturvalla.  Ravi oli aika tahmeaa, mutta sain ainakin hyvän jalkatreenin. Tulimme ravipuomeja ja teimme voltteja, Topi vertyi kohtuullisen hyvin. Muotoon se ei hakeutunut, ainakaan en itse huomannut. Volteilla taipuminenkaan ei aluksi toiminut. Kaikki tämähän tosiaan johtui siitä, että mä en ole yli vuoteen mennyt ratsastuskoulun hepoilla, saati sitten uusilla tuttavuuksilla. Kantapääkin mulla nousi tosi paljon, ja jalat pyrkivät taakse, kun oli vaikea osua ponin kylkiin, varsinkin kun poni oli hiukan laiska.



Pienen kävelytauon jälkeen aloimme yksitellen tulemaan puomikasoilla samaa tehtävää kun ravissa. Sujui ihan ookoo, itse päästin vain liikaa ulko-ohjasta. Esteet kun nostettiin, tuli meille pari kieltoakin, kun pitänyt jalkoja kiinni. Alkoi ne esteet lopulta sujumaan, kun hiukan tajusin miten poni toimii. Tehtävää me siinä muutaman kerran vaihdettiin. Kolmelle esteelle sai kyllä montaa erilaista tehtävää keksittyä. Onneksi ne tehtävät eivät olleet mitenkään liian helppoja. Loppuravit otettiin itsenäisesti ja kävelyn jälkeen vietiin hepat sisälle purettaviksi. Kasteltiin hepat märillä sienillä ja veimme ne ulos.









Ei varmaan hypätä T: Poni













Punkin talli oli oikein kiva paikka. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille! Mukava opettaja ja sympaattisia hevosia.



Kiitos vielä kuvista äitille! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti